keskiviikko 31. lokakuuta 2012

It's fun to be fat!

Oon pikkasen innoissani! Jordan tulee tänään visa runille Singaporeen. Se asuu kuus päivää mun (+ kahden vietnamilaisen ja yhden kiinalaisen) luona. Onneks se on viikonlopun yli, mulla ei oo huomenna koulua ja muutenki ollu vasta eka viikko koulussa, ni ei velvollisuudet paina. Jordan on vegaani, joten kierretään kaikki Singiksen vegemestat viikon aikana. Oon sormet ristissä, että photobucket toimii, niin voin laittaa kuvia rehuturismista.

Ruuasta tulikin mieleen PHOTOBUCKET, joka on perseilly mulle jo monta päivää. Sain vihdoinki siirrettyy kuvia tänne blogiin. Enjoy!



Tämä on Longan





Kuoret veks!






nomnom






Murtabak






Limemehu



Viime torstaina kokoonnuttiin Anita, Julienne ja meikä sushille. Julienne vaihto työpaikkaa ja työskentelee nykyään sushimestassa. Saatiin vähän alennusta, kun mentiin sen työpaikalle syömään. Ihan hyvä vaan, koska syötiin niin paljon, että oltais varmaan menty vararikkoon ilman alennuksia. Ei näillä vaan mitään sushibuffettia ollu niiku Bangkokissa...









Sushin jälkeen mentiin jäätelökakulle. Repikää siitä:









Sinbillä tapasin yhden ruotsalaisen, joka oli ollut jossain vaiheessa aika tuhdissa kunnossa kertomansa mukaan. Hän oli sit kovasti laihduttanu, mut yks lause jäi mieleen: "Läskinä on kivaa". Tuli vaan mieleen näistä kakkukuvista...

maanantai 29. lokakuuta 2012

nonsenseä

Kirjotin eilen illalla seuraavanlaisen avautumisen:

Voi vitsit, että mua välil korpee ku tääl ei oo uunii!! Nii ja unohdin vissiin mainita, että treenien aikana mun hanskasta ryömi torakka. Joo-o. Vähänkö säikähdin. Se oli ollu nokosilla siellä hienhajuisessa hansikkaassa. Yritin latailla tässä musiikkiakin, mutta hiton wifi ja Singaporen valtiohakkerit ku eihä tästä tuu mitää. Karsee rage päällä nyt kaikesta. Siivotakin piti, mut ei huvittanu. Sit mä tajusin, että ei oo pakko, jos ei haluu. Oisin myös kertonu tähän yhdestä sushi-illallisesta, jos photobucket toimis. Oikeesti mikä sitäki vaivaa????





En julkaissut sitä siks, ku ajattelin, että mun mieli muuttuu ja toi teksti näyttää vaa nololta vuodatukselta. No nolohan se on, mutta yhä ketuttaa! Asiaa ei auttanut päivän posti. Mun kämppis oli vieny postilaatikon avaimen mukanaan Vietnamiin. Hän saapui eilen, jolloin sain myös postin. Eiköhän sieltä ollu tullu Kelalta jo kolme valituskirjettä sekä äänestyslippu kunnalisvaaleja varten. Kunnallisvaalien ennakkoäänestys ulkomailla meni jo. Sen oisin voinu ja halunnutkin tehdä. Turha vinkua enää. Sen sijaan Kela vinkuu kyllä. Mun ois pitäny jo kuukaus sitte toimittaa jotain tietoja ja tän kuun loppuun mennessä postittaa yks paperi. Kävin vähän netin kautta sörkkimässä Kelan hakemuksia, tulostin kasan liitteitä ja liitetietolomakkeita ja selvityslomakkeita jne ja pistin postiin koko nipun (koska ah niin moderni kansaneläkelaitos haluaa ne nimenomaan käsinkosketeltavina versioina, ei netin kautta...). Sittenpä näkee saanko armoa vai en, kun postilootan avain oli maailmalla.


Tänään oli eka koulupäivä takana. Vähän noi logistiikan kurssit hirvittää, kun ei mulla oo mitään pohjatietoa asiasta. Managing change & diversity sen sijaan vaikutti ihan mielenkiintoselta. Mulla on siinä sama tutor-porukka kuin viime lukukaudella oli OB:ssä. Mulla ei oo tänään mitään tähdellistä tekemistä, niin ajattelin opiskella eka vähän thain kieltä ja sitten lähtä lenkille. Ihan kiva välillä vaan olla. 

Laittaisin teille kuvia, mut photobucket on yhä ihan jumissa. Jos pääsen kirjautuu sisää, ni se saattaa tyssää siihen. Jos saan avattuu yhden kuvan, sen jälkee alkaa lagaus ja sivut lakkaa toimimasta. Jos joku tietää toista paikkaa, mihin kuvii saa ladattuu ja niit suoralinkitettyy tänne, ni saa kertoa.


Näiden tahdissa oon juonu aamukahvit tänään:


Pink - True Love







Pink - Are we all we are




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Viimeinen ateria

Perjantaina me käytiin Anitan kanssa katsastamassa uus thainyrkkeilymesta. Mulle oli RTF:n padinpitäjäpojat suositellu yhtä salia, joka oli avattu vasta pari kuukautta sitten. Juttelin siinä yhden singaporelaisen kanssa (en tiiä onko salin omistaja vai joku manager vaan) sekä toisen valmentajan kanssa. Se valkku on thai ja sen jotku oppilaat käy ottelemassa Bangkokissa. Lupaili ihan hyvää siis. Sanoin tulevani parin päivän päästä kokeilukäynnille.

Oltiin taktisesti Arab Streetin ja Haji Lanen lähistöllä. Salilta lähdettiin Haji Lanelle, joka on siis itsessään turistinähtävyys. Katu on kauniita rakennuksia täynnä. Joitain kahviloita, pieniä vaateliikkeitä jne. löytyy niiltä kulmilta kanssa. Anita löys kangaskaupasta ostettavaa. 


Haji Lane:


























Haji Lanelta jatkettiin viereiselle Arab Streetille. Sielläkin oli kaikenlaista nähtävää. Ruokapuoli koostu turkkilaisista ravintoloista. Me sen sijaan otettiin jogurttia matkaan ja käveltiin Bugikselle. Ei oikee toi turkkilainen napannut.

Bugiksessa käytiin syömässä päivän teemaan sopivasti thaikkuruokaa. Mä halusin tom yam seafoodia ja mangosalaatin. Anita tilas kalapalloja. Yhdessä sitten innostuttiin durianista ja sticky ricestä. Durian haisee ihan helvetin hirveelle, mut ei se maistu oikee miltään. Mut ompahan nyt testattu. Eikä se mitään hyvää oo.




Kalapalloja, mangosalaattia & tom yam seafood




durian & sticky rice




Päiväkävelylle mentiin Botanic Gardensiin. Se on puistoalue, joka sijaitsee aika lähellä Singaporen keskustaa. Istuttiin nurtsilla ja pidettiin terapiatauko. Koska nähtiin tummia pilviä (ja mä olin ihan sikaväsynyt), lähettiin kotia kohti aika pian. 

Botanic Gardens:











Illalla relattiin reilu tunti. Anita pakkas ja maisteli sen hedelmähyytelöitä, jotka tais maistua ihan hirveelle. Kahdeksalta lähdettiin lentokettää kohti. Saatiin Anita laukkuineen check-iniin, jonka jälkeen piti hyvästellä. Siinä jonkun verran halailtiin ja itkeskeltiin. Aika karmee fiilis, että toista ei näe ennenkuin puolen vuoden päästä. Mutta oli tosi ihanaa, että sain pariks viikoks ystävän tänne Singaporeen. Toivottelin siinä turvallista matkaa lumiseen Suomeen. 

Kotiuduin puoliltaöin ja kävin suoraan nukkumaan. Lauantaiaamuna mulla oli treenit Novenassa. Motivaatio käydä sillä salilla on aika alhainen. Siellä ei oo sparrii eikä pystypainii. Nyt kun on joku ruuhkakausi, niin tekniikkaakaan ei oo. Ihan sama. Mulla on uus sali näköpiirissä. Kaiken ärsytyksen lisäks piti käydä kaupassaki ja raahaa niitä kamoja kotiin. Täytyy alkaa kokkailemaan, kun ei viiti hirveesti käydä muualla syömässä. Anitan kanssa koluttiin ihan antaumuksella noita ruokapaikkoja ja jotenkin keskityttiin vielä niihi tujuimpiin juttuihin (intialainen. nom nom.). 

Illalla kokeilin mun uutta hienoo kumipukua. Tai vaan sitä takkia. Hullu suomalainen juoksee tropiikissa musta kumipaita päällä. Kyllähän siinä hikoili. Vähän tuli heikko olo jossain vaiheessa, mut laitetaa se mun juoksutauon piikkiin.

Tänä aamuna kävin kokeilemassa uutta salia. Se sijaitsee vähän kauempana, mutta opetus on parempaa. Mulla oli siellä ihan kivaa, joten enköhän mä jatkossakin käy tuolla treenaamassa.

Nii ja koulu alkaa huomenna. Jipii..................... no okei, onhan täs jo aika pitkään lorvittu. Kohta pitäs sitä uutta matkaa Thaimaahankin varailla. Näin se aika vaan lentää.

perjantai 26. lokakuuta 2012

Ruokamonsterit

Keskiviikko oli meidän Sentosa-päivä. Suojakerroin 50 ei auttanut kun ihan asenteella makoiltiin biitsillä. Molemmat käräytettiin takareidet, selkä ja perse. After Sunia ja aloeveraa on kulutettu tässä jonkin verran.

Mulla oli rantalukemisena 50 shades of Grey. Kirjasta oli jonkun verran kohua aikasemmin. Katja osti trilogian Thaimaasta kun mä sijoitin rahani prostituution elämäntarinaan. Ajattelin, että josko mäkin sivistäisin itseäni ja ostin trilogian täällä Singiksessä. Toistaseks kirja on ollut ihan tappavan tylsä. Pitäis vaan uskoa, että romanttinen kirjallisuus (tai elokuvat tai whatever) ei oo mua varten.




vesimelonia Sentosassa




Matkustettiin Sentosasta Dhobu Ghoutiin asti syömään oikeesti hyvää ruokaa. Vegemömmö oli taas niin hyvää. Tällä kertaa tajusin myös pyytää ruskeaa riisiä. Siihen lisukkeeksi kurpitsaa ja muuta vehreää niin oltiin me tytöt onnellisia. Joku ohikulkijakin pysähty kysymään, että mistä tota saa kun näyttää niin hyvältä.








Hengailtiin ja sulateltiin ravitseva ateria. Nautittiin iltapäiväauringosta Novenan ostarin pihalla ennen treenejä. Hikoiltiin pari tuntia thaikkusalilla, jonka jälkeen meidän illan päätähtenä oli taas ruoka. Käytiin ostamassa dumplingeja ja pau-juttuja ja muuta herkkua. Vähän ehkä siideriä ja sangriaakin. Istuttiin iltaa ja jauhettiin viisaita. Yks suomalainen vaihtari liitty seuraan jossain vaiheessa. Nukkumaan päästiin vasta torstain puolella.


















Anita lähtee parin päivän päästä kotiin. Meillä ei oo mitään hirveen tähdellistä suunniteltu näille viimeisille hetkille, mutta ainakin yhdessä tietyssä paikassa käydään syömässä (ruoka näyttelee oikeesti aika isoa osaa meidän elämässä!) ja viimeiset ostoskeskusvaellukset täytyy hoitaa. Mulla alkaa koulu maanantaina, joten sitten onkin paluu arkeen. 

torstai 25. lokakuuta 2012

Pulau Ubin

Tiistaina me lähdettiin Pulau Ubiniin. Se on pieni saari Singaporen koillispuolella. Ubinilla asuu sata kyläläistä ja siellä on säilytetty aito sademetsän henki paremmin kuin muualla Singaporessa. Meidän ja villiapinoiden välissä ei siis ollut verkkoaitaa.

Junalla ja bussilla Changin Ferry Teminaaliin ja siitä bumboatilla Pulau Ubiniin. Oltiin varattu koko päivä aikaa seikkailla saarella. Saarelle päästyämme vuokrattiin halvat rämäpyörät. Mun pyörässä ei toiminu vaihteet kunnolla. Siinä myös polkimet/ketkut löi tyhjää, kun sotki ylämäkeen. Anitan pyörästä tippu kerran ketjut ja kerran ne meni muuten vaan solmuun. 

















































































Maisemat oli tosi hienoja. Nähtiin villiapinoita, muslimien hautausmaa, villipossu, pari liskoa, liejuryömijöitä, mangrovemetsää, durianpuita ja vaikka mitä. Vähän erilainen osa Singaporea kuin mikään muu tähän asti. Ihanasti säilytetty alkuperästä sademetsää.

Ainiin. Seuraavan blogipäivityksen tekemiseen saatta mennä tovi, koska photobucket lakkas toimimasta eilen illalla (=en saa ladattua kuvia nettiin).

maanantai 22. lokakuuta 2012

Mitä tämä paska on?

Lauantai


Lauantaiaamuna raahasin Anitan mukaan thainyrkkeilytreeneihin. Parin viikon treenitauon jälkeen mulla oli ihan kuolemaolo välillä. Hienosti kaikki voima ja kestävyys häviää kun vaan laukkailee Bangkokin ja Pattayan huorakatuja pitkin. Kannattais vaan pysyä kotona ja käydä koulussa ja jumpassa. Nih!







Sain tosi hyviä elämänohjeita salinomistajalta. Mun pitää naida joku rikas ja vanha kiinalaisukko, joka ostaa mulle asunnon, auton, koiran, merkkilaukun ja rolexin. Ilman niitä ei Singaporessa pärjää. Nii ja kuukausirahaa kymppitonni. Ja sitten se mies kuoliskin jo pois. Sen mielestä on ihan sairaan masentava ajatus, et mä joudun töihin ku palaan mun suomielämään. Kuulosti ihan suunnitelmalta, mutta se suunnitelma ei taida olla mua varten.

Hyvät elämänohjeet tuoreessa muistissa paettiin metroon. Kaupungin vihreät nuudelit kutsuivat meitä.



Metro-Anita





Handmade vegetable noodles. Ihan parhaita!
Toi kanamössö taas oli luokatonta.




Saba kala





Ihana urheilupaitaraja mulla!




Ruokailun ja auringon oton jälkeen mentiin kirjakauppaan. Se oli niin iso, että meillä meni siellä pari tuntia ihan kevyesti. Yritettiin tässä Anitan kanssa miettiä, että mihinhän sitä kirjakauppaa vertais. Varmaan Kouvolan Prisman kokonen. Me vaan vaellettiin loputtomien kirjahyllyjen välissä. Jossain vaiheessa osattiin suunnistaa ulos. Mä ostin vaan kirjekuoria, mutta tosi paljon teki mieli ottaa mukaan thai kielen opus. Hintaa sillä mokomalla oli 90 $ eli noin 60 euroo. Katsotaan miten mä ton peruskoulun ohella jaksan opiskella thaita. Jos nettiopukset ei riitä, niin kai sitä on vaan kerättävä ittensä ja luovittava takas sinne kirjahelvettiin.




Kirjaa kirjan perään!



Sitten kun oli taas nälkä, niin matkustettiin vaan neljä kerrosta alaspäin Takashimayan foodcourtiin. Mulle Pad Thaita ja Anitalle jotain epäilyttävää kalapallosoppaa.




Mitä tämä on?




Tämä on Pad Thai.




Sunnuntai



Oltiin ihan valmiita lähtemään rannalle aurinkoon makaamaan. Harmi, että säätila ei ollu meidän kanssa samaa mieltä. Bikinit päällä oltiin melkein rasvaamassa jo itseämme, niin se alkaa sataa. Ei sitte. Suunnitelmien muutos ja lähdettiinpä sitten kaupungille syömään. Oltiin nähty Lauantaina vegetable mixed rice koju, jossa oli kurpitsaa ja kaikkea muuta herkkua. Se mielessämme matkattiin MRT:llä Dhoby Ghoutiin.



Anitan avustuksella tein lettikampauksen




Huomatkaa myös uus korvakoru, jonka ostin Thaimaasta




Kurpitsaa ja kasviksia riisillä




Nuudelia, kevätrullia ja tofua




Ruuan jälkeen mentiin kiertelemään VivoCityä. Taas yks miljoonasta Singaporen ostoskeskuksesta. Kaupparallin jälkeen mentiin katolle ihastelemaan sateisia maisemia. Lepäiltiin ja pohdittiin maailman menoa. Nähtiin myös iso muovinen lumiukko.
















Shoppailtiin lisää. Tai enhän mä mitään ostanut. Kunhan kierreltiin ja ihmeteltiin. Meidän sunnuntaipäivä ei ollu kauheen ihmeellinen. Illalla mentiin Chinatowniin syömään yhteen thaikkumestaan. Otettiin molemmat riisiä vihreällä curryllä ja kasviksilla. Jälkkäriksi jaettiin mango & sticky rice. Join vielä teetä thaityyliin. Tuli ihan muistoja mieleen Thaimaan lomareissulta. Onneks pääsee sinne kohta (2kk päästä) takaisin.

















Ruuan jälkeen mentiin Orchardille. Siellä tavattiin Julienne, jonka kanssa lähdettiin Hard Rock Cafeseen. Siellä juotiin drinkit. Kuulumisien vaihtamisen jälkeen opetettiin Juliennelle suomea. Se lausu tosi hyvin mm. "Mitä tämä paska on?", "suksi vittuun" ja "vedä käteen". "Runkkari" ja "Perkele" sen sijaan vaativat hieman harjoitusta.












Maanantai


Lyhyestä virsi kaunis. Nukuttiin pitkään ja sit lähdettiin Bugikselle syömään ja shoppailemaan (kyllä, taas!!!1). Mä ostin pari kirjaa ja vitamiinitabletteja. Kahvittelun jälkeen lähettiin treeneihin. Pari tuntia veirähti vihaisen kiinalaismiehen valvovan silmän alla. Ennen kotiinpaluuta käväistiin Ang Mo Kion ei-niin-hienossa foodcourtissa. Syötiin ankkaa nuudelilla ja tofua.