Perjantaina me käytiin Anitan kanssa katsastamassa uus thainyrkkeilymesta. Mulle oli RTF:n padinpitäjäpojat suositellu yhtä salia, joka oli avattu vasta pari kuukautta sitten. Juttelin siinä yhden singaporelaisen kanssa (en tiiä onko salin omistaja vai joku manager vaan) sekä toisen valmentajan kanssa. Se valkku on thai ja sen jotku oppilaat käy ottelemassa Bangkokissa. Lupaili ihan hyvää siis. Sanoin tulevani parin päivän päästä kokeilukäynnille.
Oltiin taktisesti Arab Streetin ja Haji Lanen lähistöllä. Salilta lähdettiin Haji Lanelle, joka on siis itsessään turistinähtävyys. Katu on kauniita rakennuksia täynnä. Joitain kahviloita, pieniä vaateliikkeitä jne. löytyy niiltä kulmilta kanssa. Anita löys kangaskaupasta ostettavaa.
Haji Lane:
Haji Lanelta jatkettiin viereiselle Arab Streetille. Sielläkin oli kaikenlaista nähtävää. Ruokapuoli koostu turkkilaisista ravintoloista. Me sen sijaan otettiin jogurttia matkaan ja käveltiin Bugikselle. Ei oikee toi turkkilainen napannut.
Bugiksessa käytiin syömässä päivän teemaan sopivasti thaikkuruokaa. Mä halusin tom yam seafoodia ja mangosalaatin. Anita tilas kalapalloja. Yhdessä sitten innostuttiin durianista ja sticky ricestä. Durian haisee ihan helvetin hirveelle, mut ei se maistu oikee miltään. Mut ompahan nyt testattu. Eikä se mitään hyvää oo.
|
Kalapalloja, mangosalaattia & tom yam seafood |
|
durian & sticky rice |
Päiväkävelylle mentiin Botanic Gardensiin. Se on puistoalue, joka sijaitsee aika lähellä Singaporen keskustaa. Istuttiin nurtsilla ja pidettiin terapiatauko. Koska nähtiin tummia pilviä (ja mä olin ihan sikaväsynyt), lähettiin kotia kohti aika pian.
Botanic Gardens:
Illalla relattiin reilu tunti. Anita pakkas ja maisteli sen hedelmähyytelöitä, jotka tais maistua ihan hirveelle. Kahdeksalta lähdettiin lentokettää kohti. Saatiin Anita laukkuineen check-iniin, jonka jälkeen piti hyvästellä. Siinä jonkun verran halailtiin ja itkeskeltiin. Aika karmee fiilis, että toista ei näe ennenkuin puolen vuoden päästä. Mutta oli tosi ihanaa, että sain pariks viikoks ystävän tänne Singaporeen. Toivottelin siinä turvallista matkaa lumiseen Suomeen.
Kotiuduin puoliltaöin ja kävin suoraan nukkumaan. Lauantaiaamuna mulla oli treenit Novenassa. Motivaatio käydä sillä salilla on aika alhainen. Siellä ei oo sparrii eikä pystypainii. Nyt kun on joku ruuhkakausi, niin tekniikkaakaan ei oo. Ihan sama. Mulla on uus sali näköpiirissä. Kaiken ärsytyksen lisäks piti käydä kaupassaki ja raahaa niitä kamoja kotiin. Täytyy alkaa kokkailemaan, kun ei viiti hirveesti käydä muualla syömässä. Anitan kanssa koluttiin ihan antaumuksella noita ruokapaikkoja ja jotenkin keskityttiin vielä niihi tujuimpiin juttuihin (intialainen. nom nom.).
Illalla kokeilin mun uutta hienoo kumipukua. Tai vaan sitä takkia. Hullu suomalainen juoksee tropiikissa musta kumipaita päällä. Kyllähän siinä hikoili. Vähän tuli heikko olo jossain vaiheessa, mut laitetaa se mun juoksutauon piikkiin.
Tänä aamuna kävin kokeilemassa uutta salia. Se sijaitsee vähän kauempana, mutta opetus on parempaa. Mulla oli siellä ihan kivaa, joten enköhän mä jatkossakin käy tuolla treenaamassa.
Nii ja koulu alkaa huomenna. Jipii..................... no okei, onhan täs jo aika pitkään lorvittu. Kohta pitäs sitä uutta matkaa Thaimaahankin varailla. Näin se aika vaan lentää.