torstai 4. huhtikuuta 2013

Kylmäkuolema!!1 tai sit ei.

Matsi oli keskiviikkona 27.3. Lento Suomeen lähti 30.3. klo 7.00 aamulla. Torstaina nukuin, söin ja hengailin kavereiden kanssa. Perjantaina kävin rannalla ottamassa viimeiset syöpäsäteet, pakkasin, hoidin viimeiset shoppailut (counterpainia Eevalle) ja hyvästelin ystäviä. Natashalle annoin pienen lahjan kiitokseksi. Se on auttanut mua tosi paljon mm. laittanu mun tukan molempiin matseihin, piti mulle padeja joulun/uuden vuoden aikaan kun ei ollut treenejä, ollut Banglalla mun henkisenä tukena ja englanninkielisenä kulmanaisena. 



Datailutauko Bangkokin lentokentällä



Jätin bungalowin 3.30 aamuyöstä. Lensin ensin Bangkokiin, josta parin tunnin sisällä lähti suora lento Helsinki-Vantaalle. Lentomatka meni ihan mukavasti. Katselin pari elokuvaa (ensimmäisenä Notebookin, joka itketti mua ainakin puolet ajasta), kuuntelin musiikkia, luin kirjaa (ostin Phuketin lentokentältä "Bangkok Boy":n, jonka on kirjoittanut Chai Pinit) ja haaveilin näkyvistä vatsalihaksista. Lento oli ajoissa perillä, eikä mitään ongelmia ollut missään kohtaan. 



Helsinki-Vantaa
Vähän huono taustavalinta...


Lauantaina menin yhdeksi yöksi Kouvolaan. Sunnuntaina kävin pienellä ajelulla. Muuten meni ihan ok, mutta meinasin kääntyä välillä vastaantulevien kaistalle. Hoin itselleni: "oikea kaista, oikea kaista". Liikennesäännöt muistu mieleen ihan hyvin. En voi enää ajaa kuin thai. Onneks oli pääsiäispyhät, niin ei ollut hirveesti liikennettä.



Kouvolasa äidin huudeilla. Mun auto <3




Lähdin harjottelemaan ajamista uudestaan.







Ihan okei fiilis. Säärtä parantelen ja nautin lusmuilusta. Laittelen kämppää Lappeenrannassa ja haen töitä. Treeneihin palaan heti kun sääri sietää ottaa osumaa taas. En ole vajonnut masennukseen enkä kokenut kylmäkuolemaa, vaikka aikamoinen ero lämpötiloissa onkin. Suomi on ihanan valoisa tähän aikaan vuodesta. Nyt mä alankin laittamaan mun elämää järjestykseen. Skootteriajelulle palmujen alle sekä thaimaan nyrkkeilykehiin pääsen toivottavasti pian taas kun on aikaa ja rahaa. Siitä ajatuksesta kiinni pitäen yritän opiskella ahkerasti ja ylläpitää hankittua kuntoa sekä opittuja taitoja.



Aamukahvia Lappeenrannan asunnolla



Tämä blogi oli nyt tässä. Jätän tän nettiin lillumaan, jos joku joskus googlailee vaihtokokemuksia tai singaporevinkkejä tai sinbifiiliksiä. Mä varmaan jatkan blogikirjoittelua jossain toisessa osoitteessa. Tämä on omistettu täysin mun ulkomaankomennukselle. Kiitos mielenkiinnosta. :)

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Uusintaottelu

Mihin sitä oli vielä pakko itsensä työntää paria päivää ennen kotiinpaluuta. No kehään tietenkin!






Sinbin sivuille mun tietoihin oli laitettu, että tulen Norjasta/Singaporesta. Fläppitaululle oli kirjotettu, että oon ruotsalainen. Mitäs pienistä. Matsijulisteessa lippu oli oikein, mutta nimi heitti vähän (mun matsinimi oli Nilna). Sama kai se mistä mä tuun. Same same. Haha.



Niina from Norway


Tosiaan mun treenejä varjosti sairaudet. Ensin oli flunssa ja sen jälkeen joku vatsapöpö. Jouduin välillä himmailemaan kun meinasin oksentaa tai vatsa kramppas niin paljon et ei kyenny tekee mitään. Lauantai-iltana sain jotain taikanappeja maailman parhaalta lääkäriltä. Sunnuntai-iltaan mennessä olin jo ihan kivuton. Välillä kyllä hävetti kun piti kesken treenien lähtä kotiin. Dee sano mulle matsia edeltävänä lauantaina, että "Do you go home tonight?" "No. I'm fighting on wednesday." "Fighting?! You don't even train!!". Että sillä lailla. Salin omistaja piti mulle tyynyjä yks aamu kun halusin vaan mennä salin laidalle yökkimään. Sekään ei ollut kauheen ilahtunut.

Chalee oli Bangkokissa ja Isaanissa, joten se ei ollut näkemässä mun 'treenejä'. Se ois varmaan perunu mun matsin, jos se ois ollut täällä. Siltä tuli jo viestiäkin sattumalta heti sen jälkeen kun häivyin yksistä iltapäiväsessioista, että onks kaikki ok. On on. Se tuli Phuketiin vasta tiistaina ja keskiviikkona oli mun matsi. Keskiviikkona vasta tunnustinki sille, että sairaana mä oon ollut. Mutta eihän siinä vaiheessa enää mitään peruta.

Tiistaina oli siis mun lepopäivä. Lekottelin rannalla pari tuntia, istuin Spoonful Of Sugarissa ja kävin hieronnassa. Keskiviikkona nukuin pitkään. Puolilta päivin Natasha letitti mun tukan. Neljän aikaa sain lämmittelyhieronnan ja varjoilin salilla. Kävin vielä kahvilla ennen kuin piti lähtä Banglalle. Mua ei hirveesti hermostuttanut, mutta automatkalla aloin jännittämään.




Poseeraan Annan ja Thomaksen
pihalla mun kisatukan kanssa














Ennen lähtöä Banglalle



Kun näin, että vastassa oli sama tyttö kun viimeksikin, kaikki hermoilu katosi. Vaihdoin vaatteet ja multa teipattiin kädet. Oltiin ajoissa paikalla, joten kiirettä ei tarvinut pitää missään välissä. Sain öljyhieronnan ja vaseliinit naamaan. Ehdittiin ottaa Chaleen kanssa pari kuvaa ennen matsia (koska oon  edustavamman näkönen ennen turpaanvetoa).

Varjoilin aikani ja venyttelin. Sain hanskat käteen ja istuin vähän aikaa "ylälauteilla" ennen kuin mut vietiin kehän lähelle odottamaan vuoroani. Hengailin ja hengittelin hyvän aikaa (miesten ottelun verran eli 5x3min + tauot 5x1,5min). Kun tuli oma aika astua kehään, olin yllättävän rento. Suljin kehän ja hoidettiin viralliset jutut pois alta. Sitten alkoikin matsi.



Mun lempparichampion Chalee


Juttelen Ellenille ja varjoilen samalla




Odottelua ylälauteilla




Dane preppaa mua




Mä ja Potin poika Nut




Em ja Dee








Mun vastus oli vahvempi ja taktisempi ku viimeks. Se oli oppinu uusia juttuja mm. se otti mua jalasta kii ku potkasin oikeella. Se potki kovempaa, eikä se rymynny menee niiku viimeks. Mulla oli henkisesti parempi fiilis nyt ku viimeks, mut tein aika surkeaa työtä 1, 2 ja 3 erän. Erätauolla Chalee iskosti mun päähän taas sen saman 'block left kick left'. Painittiin myös jonkun verran, mikä ei haitannu mua yhtään. Oon treenannu paljon painia ja oon yleensä treeneissä aika vahvoilla siinä. Onnistuin heittämään yhden kyynärpäänkin. Tosin se ei tehnyt mitään tuhoa mun vastustajalle, joten annoin sen olla. Natasha ja Teresa sanoivatkin jälkeenpäin, että kyynärpäitä on vaikea saada osumaan niin, että niistä saisi pisteitä (leikkaa tai tyrmää/tekee selkeästi pahaa). Siitä, että kyynärpää vaan osuu toisen naamaan, niin ei saa pisteitä.

Voitin neljännen ja viidennen erän, mitkä olivat ratkaisevimpia kuin 1 ja 2. Eli mun vastus voitti "tärkeistä" eristä kolmannen ja mä loput. Voitin taas pisteillä. Olin tyytyväinen, vaikka kuulemma mun edellinen matsi näytti paremmalta. Oon ihan samaa mieltä, mutta se mikä mun pään sisällä oli erilaista nyt, niin sai mut tyytyväiseksi. Sanoin valkullekin, että se oli vasta mun toinen ammattilaissäännöin otettu ottelu. Kyllä mä ehdin vielä parantaa mun tekniikkaa. Se oli ihan tyytyväinen muhun.















Natasha autto mua paketoimaan sääret jäihin. Kateltiin matsit loppuun. Sinbiltä oli kaksi muutakin ottelijaa. Korealainen poika, joka sai vastaansa Tiger Muay Thailta isomman ja taitavamman valkonaaman. Korealainen hävisi, koska tuomari keskeytti matsin kolmannessa erässä. Se sai tikkejä silmäkulmaan, mihin vastustajan kyynärpää oli leikannut. Ite en nähnyt ottelua, koska se oli heti mun jälkeen. Korealaisen jälkeen matsasti ruotsalainen Joakim, myös Sinbiltä. Se voitti pisteillä thaimaalaista vastaan, vaikka me Natashan kanssa katsottiin, että ei hyvin mee. Joakimilla on ennestään muutama potkunyrkkeilymatsi, mutta tää oli sen eka thainyrkkeilyottelu. Se sano, että potkujen kovuudessa on aivan järjetön ero. Varmasti onkin. Se kuitenkin sai vastaan vielä thaimaalaisen, joka on varmaan treenannut siitä asti kun oppi kävelemään. Seuraavana päivänä näin, että Joakimilla oli reikä sääressä blokkaamisesta. Kyllä se siis otti aika kovaa osumaa. Huhu. Kovia tyyppejä.



Suihkun jälkeen sääret paketoituna