Pattaya

Minibussillinen turisteja seistä tönötti 15km ennen Pattayaa Thaimaan valtatiellä. Epäonneksemme meikkis ja Katja oltiin osa tätä turistijoukkoa. Aurinko porotti, aikataulut kusi ja kuski oli ihan sekaisin. Yks paatse koitti liftata, mut eihän se saanu kyytiä. Lopulta toinen minibussi näki ilmeisesi bisnestilaisuuden ja pysähtyi. 100bht/henkilö ja bussi liikkuu Pattayalle. (Välihuomautus: vaikka Thaimaassa voi elää pienellä budjetilla ja "kaikki" on halpaa, mikään ei kuitenkaan ole ilmaista).

Katjan vakiokadulle oli tullut uus hotelli. Kysästiin hintaa, eikä ollu ku 800bht/yö. Bay Breeze tais olla nimi ja katu Soi Honey. Heitettiin laukut ketoon ja lähettiin syömään lihapullia.

Pattayalla oli erilaista kuin Bangkokissa. Oltiin meren rannalla, joten ilma ei ollut niin saasteista. Kukaan ei ollut kokoajan huijaamassa ja huutelemassa jotain. Meille tosin puhuttiin aina venäjää. Sushia ostaessakin jouduttiin korjaamaan, että english please. Pattayahan on tunnettu seksiturismin pääkaupunki. Luulin, että se näkyis räikeämmin katukuvassa. Olihan siellä niitä vartaloaan myyviä thainaisia, mutta samanlaista meininkiä löytyy esim. Phuketin Patong Beachin Bangla Roadilta.

Me lähdettiin Pattayan yöelämään. Löydettiin ihan jees diskoilumesta Insomnia. Pattayan Walking Street on täynnä GoGo baareja, yökerhoja sun muita juottoloita. Juotiin parit, tanssittiin, saatiin pupunkorvat ja lähdettiin kotiin nukkumaan. Mulle nous ilosesti kuume sitten yöllä. Tais olla bailaaminen liikaa... onko musta tullu vanha? Johan mä kohta oon 21. Kroppa ei enää kestä.

Hirveä kurkkukipu seuraavana aamuna paljasti, että joku tauti oli iskemässä. Meidän vikan päivän aktiviteetit rajoittu bussilippujen ostoon (Katja Changille ja mä lentokentälle), shoppailuun (markettialue sekä ostoskeskus) ja syömiseen. Mä ostin kirjakaupasta kirjan buddhalaisuudesta ja thaikirjainpelikortit. Oisin voinut ostaa sen kirjakaupan tyhjäksi. Siellä oli elämäntarinoita ihmisistä, jotka on istunut thaivankilassa, muuntautumassa miehestä naiseksi (ladyboy), lapsiprostituoiduista jne. Mulle tarttu mukaan kirja tytöstä, joka karkas kotoa elättääkseen perheensä myymällä itseään. Luin sen kirjan vuorokauden sisällä kokonaan. Herätti sen verran mielipiteitä, että teen postauksen aiheesta. 

Tässä kirjan nettisivut, jos jotain kiinnostaa: http://www.only13.net/

Tiesin entuudestaan, että Pattayalta löytyy Fairtexin thainyrkkeilysali. Olin aikaisemmin suunnitellut meneväni sinne treenaamaan, mutta nyt täytyy sanoa, että ikinä mua ei sinne saa. Ainakaan maksavana asiakkaana. Ensinnäkin, Pattaya on ihan hirveän rauhaton mesta. Se on tarkoitettu miehenkuvatuksille, jotka menee naimaan sinne rahasta naisia/lapsia/ladypoikia/kaikkea mikä liikkuu tai ei liiku. Eipä me hirveesti muita turisteja ees nähty. Venäläisiä pariskuntia oli muutama ja sitten me. Jipii. 

Toisekseen, Fairtexin thaikkusali ei ollut thaikkusali. Se oli joku huippuhotelli. Alueelta löyty squash-kenttää, saunaa, kuntosali (viimeisimmät vehkeet, esim. se ihme tärinälauta) jne. Neljä thainyrkkeilykehää löysin ku kävelin kullan väristen käytävien läpi ja pukumiesten ohitse. Myymälästä ostin Fairtexin shortsit, koska ne on laadukkaat ja halvemmat ku Suomessa. Mulla on jo entuudestaan yhdet sellaset ja ne on vieläki loistokunnossa. Maksamisen jälkeen liuettiin äkkiä paikalta. Tosi luontaantyötävä mesta. 

Syötiin, nukuttiin, pakattiin, syötiin ja lähdettiin eri suuntiin. Mun lentokenttäkuljetus oli tällä kertaa ihan asiallinen bussimatka ja olin ajoissa perillä. Hengailin sit lentokentällä semmoset kuus ja puoli tuntia ennenku nousin ilmatilaan kohti Singaporea.

Katja oli oikeesti tosi mahtavaa reissuseuraa. Ei me ees hirveesti tunnettu ennen tätä, mutta jaoimme rakkauden Thaimaata kohtaan. Monta filosofista "yhyy mitä mä teen mun elämällä"-keskustelua tuli käytyä. Musta tuntuu, että sain viikon aikana hirveesti hyviä elämänohjeita. Lisäks opin, että Pepsi Max riippuvuus on oikeesti olemassa.