Ryönä 4ever

Perjantaiaamuna oltiin aivan zombeja edellispäivän kävelyiden jäljiltä. Juotiin tujut kahvit kofeiinin toiveessa ja lähdettiin Chinatowniin. Olin taas opiskellut mun Lonely Planet -opaskirjaa. Sieltä löytyi ainakin yksi galleria ja pari ostospaikkaa, joissa oli ihan must päästä käymään.

Ihan eka alotettiin MRT aseman läheisyydessä olevasta People's Park Complexista. Anita löysi postikortteja ja jotain tuliaisia. Ihailtiin hienoja teekuppeja ja ihmeteltiin halpoja sukkia. Yks nainen tarjoutu nyppimään mun kulmakarvat, mutta tällä kertaa piti sanoa ei kiitos.

Kiinankielisiä kokkikirjoja

postikortteja

Mun yläasteen liikunnanopettajan pitäs olla musta ylpee. Tai ainakin mun suunnistustaidoista. Muistan ku kartan kanssa lompsin Eskolanmäen metsissä, enkä mä ikinä löytäny niitä rasteja. Tai jos löysin ni ne oli ihan vääriä. Täällä mä oon itekkin yllättynyt mun kartanlukutaidoista. Löydettiin siis helposti seuraava kohde eli Singapore City Gallery. Siellä oli pienoismalleja Singaporesta ja kaikenlaista tietoa kaupungista sekä sen rakentamisesta. Tänne on tulossa pari uutta metrolinjaa ja pilvenpiirtäjää. Oon taas vähän fiksumpi.

Kun oltiin saatu tarpeeksemme korkeakulttuurista, jatkettiin matkaa. Käytiin mm. syömässä vegaaniruokaa Lonely Planetin suosittelemassa paikassa, kiinalaisessa apteekissa ja antiikkiliikkeessä. Lisäksi matkalla oli ihan helvetisti ryönäkojuja. Vähän houkutti ostaa joulupalloja, mutta hillitsin itseni. Koruliikkeen myyjä tunnisti meidän alkuperämaan, kun huutelin Anitalle jotain tosi viisasta. Osasi se sanoa suomeksi numerot ykkösestä viitoseen ja "osta koruja".

Kun oli taas ruoka-aika (eli aina), niin lähdettiin Singaporen 'pikku Thaimaahan'. Golden Mile Complex on kalatehtaan näköinen ja oloinen halli. Ulkopuolella on halpismatkayhtiöitä, jotka myy bussilippuja esim. Malesiaan. Sisältä löytyy thairuokapaikkoja, thaimarket ja ehkä kaikista mahtavin asia nimittäin thaidisko. Diskoon ei päästy kun oli niin aikaista, mutta ruokaa syötiin (taas Lonely Planetin suosittelemassa) thaikkuravintolassa. Hyvää oli! Mulle tuli myös hyvä mieli, koska mä kaipaan Thaimaahan takaisin. Mussutin mun sticky riceä hymy korvissa.

Käytiin vielä thaimarketissa. Löysin hoitoainetta halvalla. Lisäksi ostin thaikkuöljyä ja mausteita. Niillä on siellä myös eläviä kissakaloja kalahyllyn luona. Ehdotin, josko otetaan semmonen fisu ja pistetään kotona pannulle. Anita ei ihan lämmenny. Thaimarket-kokemuksen kruunasi kaupan musiikki. Siellä soi joku thaimaalainen jumputus. Yhden biisin kesto oli varmaan kymmenen minuuttia eikä mitään laulua. Mulle siinä oli tarpeeksi diskoa. Vähän ujosti vispasin jalkaa hyllyjen välissä kun tuli hyvä jumpjumpjumpjump!

Thairuokaa

Kalahalli. Eiku ostoskeskus.

Päivän viimeinen missio oli iltanäkymä Merlionin vierellä. Siitä näkyi myös nätisti Marina Bay Sands ja Singapore flyer. Istuttiin hetki ja mietittiin elämän ihmeellisyyksiä. Singaporen kauniit valot loistivat kirkkaampina kuin meidän ajatukset.