lauantai 14. huhtikuuta 2012

Bugis

Sovimme eilen orientaatiossa tapaamani tytön kanssa shoppailupäivän. Se ei ollutkaan pelkkää sanahelinää, vaan eilen illalla varmistui paikka ja aika. Heräämisen ja pikaisen aamupalan (luomuomena, nom nom.) jälkeen kävin hölkkäämässä samaisella urheilukentällä kuin eilen. Pyysin kämppistä mukaan, mutta hänellä oli kiire suihkuun. Kämppikseni vanhemmat tulivat tänä aamuna Singaporeen vierailulle, joten Ha lähti lentokentälle aamusta (Ha on Suomessa tutkinto-opiskelija ja asunut Suomessa kaksi vuotta. Nyt tuli vaihtoon Singaporeen. Vaihto-ohjelma on pakollinen Saimaan AMKin International Busineksen opiskelijoille).

Välillä (lyhyellä sellaisella) asunto - MRT asema olin eksyksissä. Tai no en eksyksissä, vaan epätietoinen tarkasta sijainnistani. Kävelin vähän ylimääräistä, mutta ei haittaa. Singaporen metro itsessään on älyttömän helppo. Löysin perille Bugis-asemalle ja löysin Joennen (hänen englanninkielinen nimi). Hän johdatti mua ympäri kauppakeskusta (joita Singaporessa on älyttömän paljon ja ne on ISOJA) ja löysin mm. Topshopin ja Bodyshopin. Törmättiin suomalaisiin, jotka tunnistin puheesta. Mainitsin Joennelle, että tyypit puhuvat suomea. Joenne ihmetteli miksen mennyt juttelemaan suomalaisille ja sanomaan hei. Yritin sitten selittää, että suomalaiset olisivat lähinnä upset, jos joku random teini tulee häiritsemään leidien shoppailupäivää.

Joenne
Kävimme Bugis Streetillä, joka on turistirysien kojumyymälää muistuttava kokonaisuus. Tuli ihan Thaimaanloma-fiiliksiä kun näki ne samat halvat rytkyt ja ihmiset huutelivat "Come inside! Have a look!" Ostin pari paitaa söpöllä printillä. Niin ja yhdet kengät. Käytiin syömässä ja yllätyksekseni löysin terveellistä ruokaa tästä pikaruuan mekasta. Söin kanaa (kana kanana, ei mitään friteerattua tai leivitettyä tai mitään), PARSAKAALIA ja yrttiriisiä, jota oli lautasella vain kolmen ruokalusikallisen verran sen normaalin litran sijaan. Huraa Singapore!!

Minä iloisena kun saan parsakaalia!

Päivän missio oli löytää MMA EVOLVEn sali. Joenne johdatti minut oikeaan paikkaan, jonka jälkeen kiiruhti töihin. Juttelin respanaisen kanssa, joka varmisteli ikääni. Singaporessa pitää olla 21, jotta ei tarvitse vanhemman allekirjoitusta thainyrkkeilyn harrastamiseen. Kuulemma paikallinen valvojakin käy, eli minun tapauksessani kysyn Mr. Tanin allekirjoitusta. Tässä on vaan sellainen ongelma, että hänen pitää mennä paikan päälle, enkä tiedä kuinka kiireinen hän on. Lisäksi nolottaa vaivata Mr. Tania tällaisessa asiassa... Tuntuu oudolta etsiä huoltajia, koska Suomessa olen nauttinut täyttä ikää parin vuoden ajan. Aina voi kysyä. Olkaahan sormet ristissä taistelijaystäväni siellä Suomessa, koska voi olla että mulle rapsahtaa lähes vuoden tauko treeneihin (mikä on ihan päinvastainen käänne vaihdolleni).

Yksi Singaporen ziljoonista kauppakeskuksista.

Seurasin sparrituntia salilla jonkun aikaa. Vetäjä on erittäin asiallinen ja osaava. Ryhmässä oli kaikentasoista, mutta pärjäisin siinä ihan mainiosti. Lähdettyäni salilta, joka muuten sijaitsee ostoskeskuksen kolmoskerroksessa, eksyin matkalla metroon. Kävelin jossain ihme paikassa, kunnes tajusin kääntyä takaisin. Alkoi tulla vastaan maisemia, joita en ollut ennen nähnyt. Löysin MRT-pysäkille, kun seurasin liikkuvaa ihmislaumaa. Pääsin onnistuneesti ostoksieni kanssa kotiin.

Soiteltiin poikaystävän kanssa Skypellä äsken. Ääni kohisi ihan törkeesti ja kuva jumitti välillä. Luulen, että se johtuu tän asuntolan surkeesta WiFistä. Seuraava ongelmani on uusi iPod suffle, joka ei osoita mitään elon merkkejä. Haloo, ostin sen tänään!! Edellinen mp3-soitin kuoli äänireiästään ja tämä nykyinen ei edes herää. Tekniikka on selkeesti mua vastaan.

Näkymä huoneen ikkunasta. Kuvanottohetkellä satoi.

Mulla ei oo huomiselle mitään suunnitelmia. Voisin kattoa netistä jonku tärpin ja kulkea ympäri Singaporea. Jotain urheilua vois harjottaa aamulla ja illalla. Meen kohta taas iltalenkille, toivottavasti mukanani tuo toistaiseksi koomaava iPod.

ps. Terveisiä äidille! Jos luet näitä juttuja, niin voisit kommentoida. :)
pps. pitäs pestä pyykkiä...

2 kommenttia:

  1. Lajin harrastaminen on kuitenki sallittua vaikka olis alle 21? Voiskohan äitis kirjottaa sähköpostia salin omistajalle, ja kertoa että olet harrastanu lajia jo pidemmän aikaa ja ymmärrät peruskäytännöt kuinka salilla toimitaan yms. Olet kuuliainen ja hän antaa täyden suostumuksena että tytär a´harrastaa lajia jnejnejne..
    Elä vielä lannistu, kyllä sie sinne pääset!
    Onko tuo ihan yleinen käytäntö Singaporessa, vai vain tämän salin kohalla? Onkhan siellä muita saleja? :)

    VastaaPoista
  2. Joo on sallittua. Näin eilenkin siellä jotain ihan nuoria poikia treenaamassa.

    Ne tarvis nimenomaan huoltajan paikan päälle allekirjottamaan.. Singaporen yleinen käytäntö on semmonen, että kaikki on byrokraattista ja täynnä sääntöjä sekä määräyksiä.

    Katsellaan mitä tapahtuu.... Nyt oon kyl aika masentunu näistä tiedoista, pakko sanoo.

    VastaaPoista