Pölypiiskaa kanssa-asujille

Torstaina pääsin vihdoin treeneihin. Hallelujaa ja hellurei! Vaikka mulla oli vaan neljä päivää taukoo, niin olo oli ihan vetämätön kun mätkin pistareita. Vasen jalka ei kestä kiertopotkun läsäyttämistä mihinkään kohteeseen, mutta kaikkee muuta voin taas tehdä. Meikä on siis back to business! Torstaijumpan jälkee jäin juttelee Sapphiren ja jonku salin ex-työntekijän kans. Hengailtiin Novenan ostarilla, juotiin teetä ja keskusteltiin henkeviä esim. vapaaottelun sääntöeroavaisuuksista Suomi vs. Aasia. Olin kotona ja nukkumassa joskus puolen yön jälkeen. Virkeenä seuraavaks aamuks kello kaheksaks luennolle tottakai!

Oon hengaillu paljon Sapphiren kanssa. Se työskentelee salilla, ja me aina apinoidaan tai harjoitellaan Michael Jackson -tanssiliikkeitä tai lauletaan kakuista tai leikitään dinosauruksia tai jotain muuta yhtä vammasta. Sovittiinkin, että perjantaina mun luennon ja semmosen haastattelupläjäyksen jälkeen lähtään rannalle. Ehdittiin haastiksen jälkeen Lauren kanssa syömään pikainen aamupala koululla. Mulla oli kanatäytteinen pau sekä mangomehua. Kuulostaa friikiltä, maistuu hyvältä.

Sentosan hiekkaranta vallotettiin puolilta päivin. Olin laittanu kotona viiskymppistä suojakerrointa ja rannalle otin mukaan kolmikymppistä, jota lisäsin pariin otteeseen. Tietty mä paloin. Muuten ihan okei kärtsäysrajat, mutta mun naama on ihan toispuoleinen. Maatessani mahallani katselin oikealle ja käännyttyäni selälleni käänsin pään vasempaan eli samaan suuntaan. Ei ois kannattanu. Mun oikee naamapuoli palo korvakäytävän värekarvoja myöten. Vasen puoli naamasta onki sit valkonen. Grillailun jälkeen syötiin masut täyteen, minkä jälkeen lähettiinkin treenaamaan. Niissä treeneissä olikin ihan täys sekoilu päällä. Omat jumpat vedin ihan asiallisesti. Koska perjantai oli aika rauhallinen päivä, meillä oli aikaa tehdä mm. kärrinpyöriä, diskotanssia ja puhua ruuasta. Salin sulkeuduttua ryhdyttiin sanoista tekoihin ja mentiin Ang Mo Kion foodcourtiin syömään chilikanaa.

Mulla on ollu pieniä vaikeuksia meidän asunnon yhteisissä siisteysasioissa. Joustaa pitää puolin ja toisin, kun viis tyttöö jakaa yhteisiä tiloja. Mä en oo mikää Justiina mitä tulee kodinhoitoon, enkä mä kuole pariin pölypalleroon. Mut siin vaihees ku oon kuukauden aikana ainoo, joka siivoaa ni ei naurata enää. Ihan sama mitä sanon, niin vietnamilainen huonetoveri ei todellakaan pese kylppäriä eikä lakaise olohuoneessa. Korealaiset on sokeita noille hiustukoille, jotka lentelee lattianrajassa kun läpiveto niitä liikuttaa. Oon menny siivouslakkoon, koska en oo mikään piika eikä mulle ees makseta!! Harmi et oon ainoo, ketä tää sotku vissiin oikeesti haittaa... Voisivat ees omat jälkensä siivota!! EES VIIKON VIIVEELLÄ!! Mut ei. Sisätossut jalkaan ni kelpaa taas lompsia keittiö-tietokone väliä. Mun pitää kohta raivaa polku tietokone-oma huone, jos en haluu kerää varpaidenväliin peruukkia... 

Perusv-tutus siivousasioista ei sitten ole tarpeeksi. Perjantaina olin taas kotona vasta joskus puolilta öin kaiken humppaamisen jälkeen. Kuinka mukavaa on väsyneenä astua olohuoneeseen, jossa mua odotti ihan perussetti eli kolme korealaista ja yks vietnamilainen + pölypallot ja hiustukot. Mut sit eteinen oli täynnä paperisilppua. Tarkemmin katsottuna koulukirja revittynä kappaleiks. Tuijotin hetken tätä ihanaa näkyä:

Ensin näitä naisia kovasti nauratti mun ilme. Sitte ku kyselin ihan tosissaan, et mitä tää on ja kuka tän on tehny, niin voitteko uskoo mitä sain vastaukseks!?

Keino lievittää stressiä.

Siinä mä tuijotan keskellä yötä näitä mun stressaantuneita kämppiksiä, ketkä istuu ihan tyynen rauhallisina perseellää tietokoneidensa ääressä. Niitä ei enää naurattanu, koska en varmaa näyttäny kauheen iloselta. Yks korealainen sitte pyys multa anteeks sotkua. Se ei ees ollu tehny tätä läjää meidän huoneeseen! Sama tyttö myös rupes siivoomaa sit myöhemmin. Ilmotin vaa et ei haittaa. Mua ei kiinnosta, koska tuo sotku ei oo mun ongelma.

Ens kerralla ku tää "syyllinen" valittaa mulle stressiä, ni mulla on sille kyl hyviä apukeinoja. Hän voi esimerkiksi kuurata kylppärin, pestä meidän huoneen lattian, lakaista yleiset tilat ja jynssätä keittiötason. Kellä on pokkaa tehä tommosta jälkeä ja sit jättää siivomatta? Kaiken kukkuraks normaali lika ei ees riitä, vaan joudun kärsimään myös melusaasteesta. Välillä meillä on huutokilpailut, laula-mahdollisimman-epävireisesti-maroon 5 biisejä-karaoke tai muuten vaan joku soittaa tietsikalta jotain mölinää täysillä äänenvoimakkuuksilla.

Armoa?

</end of valitus>

Aurinkoisena lauantaiaamuna eli tänään raahasin kärtsänneen ruhoni thainyrkkeilemään. Oli tosi kivaa (taas)! Meitä oli mukava porukka siellä hikoilemassa. Päivä oli polttavan kuuma ja asiakkaita riitti. Kylmän suihkun jälkeen mentiin Sapphiren kans Orchard Roadille syömään ja shoppailemaan. Iltaan asti maleksittiin Singaporen sydämessä. Tulin just äsken kaupan kautta kotiin. Pitäs jaksaa pilkkoo lohikäärmehedelmiä ennen nukkumaanmenoa. Huomenna on taas täys päivä. Täytyy muistaa raahaa kameraa mukana, niin saan visualisoitua mun tekemisiä tänne.